Tavoitteita tälle vuodelle

Minä en (enää) harrasta uudenvuodenlupauksia, vaan olen laittanut itselleni vuosittaisia tavoitteita tai teemoja, joita yritän toteuttaa. Tänä vuonna tavoitteina privaattipuolella ovat painonpudotus, ruokajätteen määrän vähentäminen ja sähkölaskun leikkaaminen kymmenyksellä.

Painonpudotuksesta raportoin vain itselleni, mutta kahta muuta ajattelin kohtuullistamisnäkökulmasta kommentoida täälläkin. Aloitetaan siitä ruokajätteestä.

Helsingin seudulla asuva lapsiperhe heittää keskimäärin 17 kiloa ruokaa vuodessa roskikseen, kertoo tutkimus. Pois heitetyn ruoan osuus vaihtelee 10 jopa 30:een prosenttiin ruoankulutuksesta. Ruokajätettä on alun perin syömäkelpoinen ruoka, kuten lautastähteet ja pilaantunut ruoka, joka heitetään pois. Rahaa hukataan pelkän leivän poisheittämisessä lähes 30 miljoonaa euroa, puhumattakaan tuotantoketjun, kuljetusten, pakkausten yms. tuottamasta turhasta ilmastokuormituksestakin.

Näin myös meillä, vaikka olenkin vannoutunut otetaan-mitä-kaapissa-on-kokki ja kykenen käyttämään aterioiden rippeet hyödyksi monella tavalla. Niistä yrittäjän erikoisista taisin jo täälläkin mainitakin. Kaikista hyvistä tavoitteista huolimatta meilläkin päätyy ruokaa roskiin, ehkä 10 % ostetusta ruoasta. Usein kyseessä on leipää, lapsen lautastähteitä (meillä ei pakoteta syömään) tai jääkaapin perälle unohtunutta valmista ruokaa tai sen raaka-aineita.

Olen seurannut pitkään The Frugal Girlin, Kristenin raportointia Food Waste Friday, jossa joka viikko hän kertoo poisheittämänsä ruoan määrän. Näin tarkalta raportoinnilta aion teidät säästää, mutta aika ajoin kerron täällä siitä, miten asiassa on edetty.

Asia tuntuu erityisen ajankohtaiselta nyt, kun olen joulun ja uudenvuoden jäljilta pohtinut tilannetta: vaikka tietoisesti ostimme ja teimme jouluruokia vähemmän kuin koskaan aikaisemmin, silti osa niistä päätyi roskikseen. Tälle on tehtävä jotakin!

Millä keinoin sitten yritän tässä asiassa kehittää tapojani tänä vuonna?

Kaupankäyntirutiinien hiominen: meillä tehdään yleensä yhdet isot ostokset kerran viikossa, joko torstaina tai maanantaina, hieman riippuen viikon ohjelmasta. Näitä täydennetään lähikaupasta tarvittaessa tuoretuotteilla, maidolla, leivällä jne. Tässä käy niin, että ”isossa” kaupassa ostaa ”varmuuden vuoksi” raaka-aineita (käytän kyllä ostoslistaa, mutta yritän myös hyödyntää tarjouksia), joita ei sitten välittömästi kaupasta tulon jälkeen pakasta, vaan jättää odottamaan jääkaappiin. Tässä pitää skarpata sekä ostettavissa määrissä että pakastamisessa.

Leivän osalta tykkäämme tuoreesta leivästä ja siksi en ole saanut rutiiniksi sitä, että esimerkiksi pakastaisin leipää puolikkaina ja ottaisin tarvittaessa esille. Meillä menee vain vähän valmiiksi viipaloitua vaaleaa leipää, joten sekään konsti ei auta, että ottaa pakasteesta muutaman viipaleen kerrallaan. Osittain ratkaisu on kuiva leipä (varrasleipä on koko perheen herkku). Tässä tarvittaisiin nyt apua teiltä, lukijat, joten vinkkejä jakoon, jos olette keksineet keinon.

Valmistettavan ruoan määrässä on varaa tarkentaa annoksia alaspäin, jotta ruokaa ei jäisi niin paljon tähteeksi. Erityisesti riisin, pastan ja perunan keitossa iskee usein tukkutauti, koska jossakin selkäytimessä on käsitys siitä, että ruoka ei saa loppua kesken. Miksi ei muka, voisihan sitä syödä vaikka leipää tai salaattia tai hedelmiä tai jotain muuta lisäksi, jos jollekin jää nälkä.

Raaka-aineiden kierron tehostaminen ja ostettavien pakkausten koon pienentäminen (tai siis mahdollisimman tarkoituksenmukaisen pakkauskoon valitseminen) auttavat estämään ruoan vanhenemista. Kuivakaappi- ja pakastininventaario siis käyntiin ja härkäviikkojen kunniaksi kehittelemään niiden sisällöstä syötävää. Koska pyrin selviämään kaupassakäynnistä vähällä, ostan usein säilyviä aineita kerralla useamman, ja minulla on vakkarilista asioista, joita ”aina” pitää kaapissa olla, joten jotain joskus unohtuu kaapin takaosaankin…

Noihin kuvan banaanimuffinseihin pystyy muuten tehokkaasti hyödyntämään ei-aivan-priimat banskut. Ohjeita löytyy googlaamalla.

Kerro sinäkin kommenttilaatikossa omat vinkkisi!

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Tavoitteita tälle vuodelle

  1. luimupupu sanoo:

    Hei!
    Meillä leivotaan leipä itse, mainitsemaasi varrasleipää lukuunottamatta. Ainakin itse tehty leipä on pakastamisen jälkeen lähes tuoreen veroista kun sen ottaa pari tuntia ennen syömistä sulamaan (tai käyttää vähän aikaa mikrossa sulatusteholla) ja laittaa sitten hetkeksi 100-asteiseen uuniin. Uuni säilyttää leivän rapean pinnan joka tahtoo esim. pelkällä mikrosulatuksella kadota.

  2. Goldy sanoo:

    Voileipägrilli on meillä jokapäiväisessä käytössä ja viikon vanhakin leipä on hyvää. Tulee tosiaan käytyä kaupassa vain kerran viikossa ja pakastettu leipä ei oikein innosta. Noin 30 eurolla tuollaisen saa ja kannattaa hankkia sellainen jossa on sileät pinnat (ns. pöytägrilli), niin sillä voi tehdä muutakin. Paljon monikäyttöisempi kuin leivänpaahdin ja tuonne käy minkä muotoiset leivät tahansa ja on nopeampi kuin sähköuuni eikä kuluta niin paljon sähköä. Ruisleipäpalan kun grillaa ja sitten voitelee voilla ja valkosipulilla niin pari viikkoakin vanha leipä on aivan taivaallista. Kunnon vanhanaikainen taikinajuureen tehty ruislimppuhan taas vain vanhetessaan paranee eikä mitään pakastamisia tai grillauksiakaan välttämättä kaipaa. Leipä kannattaa säilyttää huoneenlämmössä, ei siis säilytetä jääkaapissa, kuten olen joidenkin nähnyt tekevän. Ei ole leipää roskiin tarvinut heittää. Kuiva paistinpannukin käy grillin puutteessa leivän paahtamiseen. Paahtaminen tekee hyvää leivän glykeemiselle indeksillekin.

  3. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Hei Luimupupu ja Goldy, kiitos vinkeistä. Itse leipomista pitäisikin tehdä useammin, ei sinulla sattuisi olemaan hyvän moniviljaleivän ohjetta helposti käsillä? Pöytägrillikin voisi olla hyvä hankinta, paahdinta meillä kyllä kohtuullisen paljon käytetään.

    Itse säilytän leivän omassa pakkauksessaan, jonka laitan muovipussiin, huoneenlämmössä, tämmöisen ohjeen olen joltain leipäalan ihmiseltä joskus kuullut.

    Tänään ajattelin hyödyntää vaalean leivän jämät tekemällä siitä krutonkeja salaattiin (pannulla valkosipulin ja yrttimausteen kanssa tulee helposti). Opiskeluaikana muistan myös tehneeni korppujauhot itse kuivasta leivästä 😉

  4. Saara sanoo:

    Meidän kahden hengen perheessä leipäongelma on ratkaistu siten että leivon viikon leivät pakkaseen, mutta sämpylöinä. Sämpylähän on leipää annoskoossa.

    Meillä ruokajätettä syntyy eniten jääkaapissa huonoksi menevistä tavaroista. Siis vähennetään ruuan säilyttämistä jääkaapissa. Tämä on järkevää siksikin että tavoitteenamme on käydä ruokakaupassa vain kerran viikossa. Seuraavat niksit ovat käytössä:
    -jos ruokaa jää aterialta yli enkä ole 100% varma siitä että se tulee syödyksi seuraavalla aterialla, se kaapaistaan pakasterasiaan ja pakastetaan kiireisen päivän varalle. Merkitään rasian kanteen, mitä se sisältää.
    -kaikki kaupasta ostettu liha ja kala jota en ole valmistamassa ruuaksi heti, menee pakkaseen
    -ruuanlaitossa tarvittavan tuoreen maidon voi korvata maitojauheella
    -ateriasuunnittelu, ateriasuunnittelu, ateriasuunnittelu: tuoreita ja helposti pilaantuvia ruoka-aineita sisältävät ruuat valmistetaan kauppareissua seuraavina päivinä, muulloin ruoka tehdään paremmin säilyvistä aineista kuten pakastimen ja kuiva-ainekaapin tuotteista ja hyvin säilyvistä vihanneksista.
    -koska hyvin säilyvienkin tuotteiden varaston on syytä kiertää, pidetään meillä välillä viikkoja jolloin keskitytään erityisesti varastoista syömiseen

  5. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Kiitos Saara kommenteista, ja tervetuloa tänne, olenkin jo pitkään lukenut sun blogia säännöllisesti. Todella, tuo pakastaminen on hyvä keino ja sopii useimmille ruoka-aineille. Meilläkin pakastin on jääkaapin vieressä, joten opettelenpa yhä useammin tarttumaan senkin ovenkahvaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s