Sieluani odotellessa

Afrikassa uskotaan, että jos matkustaa liian nopeasti paikasta toiseen, sielu voi jäädä vauhdista jälkeen ja sitä pitää odotella mukaan sopivalla tahdilla liikkumalla, jotta ihmisellä olisi kokonainen olo. Sama ajatus sopii mielestäni myös muuten stressaavaan elämään: siinäkin sielu jää helposti kyydistä.

Olen täällä nyt muutaman päivän ”odotellut sieluani” ja tunnen, että hetkittäin alan taas olla nahkoissani kokonainen. Ensimmäiset päivät menivät kierroksia alas ajaessa, päässä sinkoilevia ajatuksia ajatellessa ja rauhoittuessa. Huomasin että tankkasin unta, hiljaisuutta ja rauhallisia hetkiä. Melkoisen totaalinen mediapaasto, ikioma, itselle sopiva ruokailurytmi ja pitkät kävelyt ovat saaneet aikaan sen, että huomaan jo siirtyneeni virkeämpään ja luovempaan vaiheeseen. Kirjoittaminen ja varsinkin ajatteleminen sujuu ja muutenkin on mukava tarkastella elämää ympärillä. Kehon jännitykset naksahtelevat yksi kerrallaan auki, tekee mieli venytellä ja loikkia pitkiä iloisia askelia.

Unet eivät ole vielä tulleet. Tiedän, että seuraavassa vaiheessa, kun kireys on pikku hiljaa helpottanut, on niiden vuoro. Ne unet ovat yleensä viiltävän paljastavia ja avoimia silmäyksiä alitajuntaan ja muistoihin, ja niissäkin on usein luovuuden siemen.

Kun vielä oppisi näitä asioita ylläpitämään paremmin ihan jokapäiväisessä arjessakin….

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s