Kolme syytä kannattaa downshiftingiä

Leo Stranius kyseenalaistaa downshiftingin kolmesta syystä. Koska itsekin olen joutunut pohtimaan erityisesti tuota ykköskohtaa, kommentoin Leon näkökulmia (sitaateissa) lyhyesti tähän alle.

”1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin.”

Laiskottelu todellakin laiskottaa, ja sitä pitäisikin siksi nimittää laiskotteluksi eikä downshiftingiksi. Tämän vuoksi itse en viljele leppoistamis-termiä kovinkaan paljon. Monet tuntemani ja haastattelemani kohtuullistajat viettävät varsin aktiivista elämää, ja nimenomaan sellaisten hankkeiden parissa, joissa voivat hyödyntää osaamistaan myös laajemmin kuin omaksi hyödykseen. Monet tekevät aktiivisesti vapaaehtoistyötä eri muodoissa, ja samoin heillä jää aikaa myös henkisempiin pohdintoihin ja oman itsen kehittämiseen itse valitsemillaan poluilla.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa?”

Ihmiset kohtuullistavat monista syistä, usein sen vuoksi, että he haluavat pois jostain sellaisesta, jossa heillä ei ole henkisesti tai enää fyysisestikään hyvä olla. Osa haluaa luoda parempaa arkea ja elämää perheelleen, pienille lapsilleen, ikääntyneille omaisilleen tai muille läheisille. Mielestäni tällaistä pitäisi nimenomaan suosia, ei tuomita.  Toki jos downshiftaamiseksi aletaan kutsua vaikkapa sitä, että heittäydytään yhteiskunnan tukien varassa oleilemaan, silloin Leon kommentti on totta, mutta sitä pitäisikin kutsua vapaamatkustamiseksi, ei kohtuullistamiseksi.

”Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.”

Monelle teksi hyvää ottaa hieman kevyemmin jo ennenkuin on pakko turvautua siihen viimeiseen vaihtoehtoon. Mielekkyyden löytäminen on yksi nykyisen työelämän isoja kysymyksiä, ja monet todella tekevät isojakin uramuutoksia, joko oppiakseen uutta tai elääkseen enemmän arvojensa suuntaista elämää.

Leon pohdiskelussa oli myös jotain, josta voi olla täysin samaa mieltä:

”Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.”

Itse uskon ja haluan ajatella, että kohtuullistamalla nimenomaan voi saada enemmän aikaa sellaiseen merkityksien hakemiseen ja arvojen miettimiseen, joka on erittäin tervetullutta henkisen kasvun näkökulmasta. Samalla, kun aikaa, rahaa ja energiaa vapautuu, pystyy tekemään parempia valintoja, jotka hyödyttävät oman itsen lisäksi myös perhettä, läheisiä, erilaisia yhteisöjä ja maapalloa.

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

21 vastausta artikkeliin: Kolme syytä kannattaa downshiftingiä

  1. Leo Stranius sanoo:

    Hei Ritva

    Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta Ritva! Hyvä, että tartuit haasteeseen ja vastasit perusteellisesti. Oikein mukavaa viikonloppua!

    Parhain terveisin
    -Leo

  2. Kari Keskitalo sanoo:

    Mielen kiintoista depaattia Leolta ja Ritvalta.

    Ei varmaankaan ole paljoa totaalista down shiftiä, vaan eri asteista hyvinkin paljon, ihan tavalisissakin ihmisissä, Ei vedetä jatkuvasti täysillä eikä koodata kaikkea.

    Elämä on vain niin kallista asumisineen, ruokineen, kaikkinensa. että pienipalkaisen pitää tehdä paljon työtä, että voi edes elää ilman yhteiskunnana apua. Elämän peruslähtökohta on kuitenkin että voimme elää omalla työllä, emmehän voi vaatia muita maksamaan meidän oleskelua. Ja pitäähän niillekin tarjota elämisen edellytykset jotka ei voi maksaa omaa elämää. (verot)

    Downshiftaamisen mahdollisuuden näen juuri tuossa ajan koodaamisen löysäämisessä, Jätetään enenpi koodaamatonta aikaa, itselle ja perheelle, ystäville.
    Myös materia hankintaa kannattaa harkita, tarvitaanko oikeasti.

    Olen aiemminkin kehunut John Naish,n kirjaa Riittää Jo

  3. Linnea sanoo:

    Kiinnostavia mielipiteitä!
    Minä olen varmaan sitten enemmän Ritvan linjoilla. Kohtuullistaminen on aina jokaisen ihmisen ja perheen näköistä. Kukin karsii (jos uskaltaa) elämästään turhaa saadakseen aikaa sille, joka on kaikken merkityksellisintä. Tässäkin ollaan eri elämäntilanteissa erilaisia. Pienten lasten vanhemmat kohtuullistavat eri tavalla kuin eläkeläiset…
    Itse olen tavalla tai toisella kohtuullistanut kymmenisen vuotta. Ja tarve tuli taloudellisen ylikuorman suhteesta jonkin tärkeän henkisen puuuttumiseen. Minulla oli käytössäni paljon melko rahaa, mutta rahan hinta oli liian kova.

  4. Linnea sanoo:

    …siis melko paljon rahaa… 🙂

  5. kaikenhuippu sanoo:

    Olen samaa mieltä Ritvan kanssa siitä, että laiskottelua tulisi kutsua laiskotteluksi, ja kohtuullistaminen on jotain aivan muuta.

    Toinen kohta oli, että Downshifting on itsekästä, ja että voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa?”

    Kääntäisin kysymyksen muotoon, että ”kannattaako meidän myydä oikeutemme tehdä edes suunnilleen sitä mitä huvittaa edes joskus silloin kun meitä huvittaa?” Mielestäni downshifting viittaa enemmän jälkimmäiseen, kuin ensimmäiseen.

    Kommenttiin, että downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto… downshiftauksen idea on kaiketi myös juuri se, että elämässä tehdään mielekkäitä asioita. Jos kyseessä on työn tiukka oravanpyörä, niin voi olla että ei ole olemassakaan sellaista hommaa joka tuntuu mielekkäältä jos sitä pitää tehdä koko ajan ja aina vaan enemmän. Niinpä vähentämällä työtahtia ja laittamalla työajat joustamaan paremmin, voi homma alkaa tuntumaan taas mielekkäältä. Tai sitten ei, mutta onpahan hetki aikaa miettiä kysymystä. Jos vain vaihtaa hommia ja paahtaa taas täysillä, niin voi olla että uusikaan homma ei kauaa ole mielekästä.

    Suosittelen asiasta kiinnostuneita tai siitä kirjoittavia tutustumaan downshiftingiin, ja siihen mitä sillä tarkoitetaan. Ritvan tuore kirja on siihen oiva väline, ja kenen tahansa ilmiöstä kiinnostuneen, tai sitä kritisoivan, soisi lukevan sen, jotta käsitteet ovat selvät ja puhutaan samoista asioista samoilla, oikeilla nimillä.

  6. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Kiitos kaikille kommentoineille hyvistä ja painavista puheenvuoroista! Leolle erityiskiitos, kun otit puheeksi tämän mielenkiintoisen asian.

    Niinkuin Kari hyvin tiivisti, on elämän lähtökohta kohtuullistajilla tulla omillaan toimeen, eikä heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi. Monesti tästä tietenkin seuraa se, että verokertymää ei siirry enää entiseen malliin yhteiseksi hyväksi, mutta saattaahan olla, että kokonaisuutena tarkasteltuna elämänaikaiset verot silti yltävät keskimääräiselle tasolle, ja tietysti pitää huomioida myös se, kuinka paljon vähemmän erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluja käyttävät ne, jotka kokevat voivansa hyvin ja voivat myös tehdä asioita hyvinvointinsa eteen, ilman että ajanpuute on esteenä. Eikä minusta pitäisi syyllistää ihmisiä sen mukaan, minkä verran he maksavat veroja; se, että maksaa paljon ei tee ihmisestä parempaa.

    Linnea kirjoitti liian kovasta rahan hinnasta, ja tämä kokemus on yhteinen monille kohtuullistajille. Rahan alttarille ei haluta uhrata terveyttä, hyvinvointia tai mielenrauhaa, koska rahalla saa monia asioita, mutta ei aitoa onnellisuutta. Jokaisella on vain yksi elämä, ja se halutaan elää niin hyvin kuin kulloinkin mahdollista.

    Kaikenhuipulle kiitos kehuista, mukava että olet pitänyt kirjasta 🙂 Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että työnilo ja mielekkyys saattaa löytyä omasta tutustakin työstä vasta silloin, kun voidaan hellittää jatkuvasta pakonomaisesta kiirehtimisestä ja pysähtyä välillä ajattelemaan tehtyjä ja tulevia sekä nauttimaan onnistumisista. Downshiftingiä on monenlaista ja monentasoista, ajatuksen tasollakin toteutettuna se saattaa saada aikaan uudenlaisia näkökulmia.

  7. Mia sanoo:

    Mielenkiintoista keskustelua. Muutin tässä joku aika sitten ja syy siihen, että downshifting-käsite kiehtoo on tullut siitä, kun huomasin miten joka paikka on täynnä uuvuttava määrä valikoimaa.

    Esimerkiksi ruokakaupassa eri merkkien vastaavia tuotteita on valtavasti, ja miksi? Tuhlaan joka kauppareissulla aikaa kun joudun etsimällä etsimään tuttuja, hyväksi havaittuja tuottteita. Jos ei oiketa merkkiä löydy, on myös pakkausavaamisen rumba edessä. Miksi eivät kaikissa pakkauksissa voi olla sama mekanismi? Jas jos menen toisen ketjun kauppan kuin siihen, missä pääasiassa asioin, niin on vielä työläämpi reissu edessä. Ja tässä en ole edes maininnut huonekalujen ostamisen haasteet, koettakaapa löytää sopiva sänky, sopivat valaisimet, vuodesohva joka on mukava sohvana ja sänkynä ja lisäksi kaunis. Ja nuku sitten patjalla muutama viikko, toimitusajat kun ovat mitä ovat.

    Toinen haaste oli osoitteenmuutos. Muutin itse henk koht ja mukana muutti myös firma. Itella, maistraatti, vrk, muuttoilmoitus vanhalle isännöitsijälle, ja uudelle + uudelle huoltoyhtiölle (!) eikä tämä vielä riitä. Täytyy ilmoittaa erikseen vielä aika monelle firmalle.

    Sinkuksi jäätyäni aloin roikkua facebookissa, ja siitä heräsi ihmettely: miten ihmiset jotka eivät ehdi tavata toisiaan livenä roikkuvat siellä jatkuvasti? Muutenkin fb on aika riskaabelia touhua, ei ihmiset ymmärrä lainkaa mitä siellä kannattaa kirjoitella ja kuinka moni näkee kommentteja. Poistin jopa siskoni kavereistani koska hänellä on kavereita joille asiani eivät kuulu lainkaan. No, lipsuin vähän aiheesta.

    Löysin tänään tieto Leppoisa-seminaarista, nyt on aika pysähtyä ja keskittyä olennaisiin asioihin.

  8. Mia sanoo:

    Näyttäisi siltä että olen jo joiltain osin kohtuullistamistoimeenpiteisiin – työn osalta en enää juokse hiki hatussa rahan perässä, vaan teen ainoastaan niitä töitä joista pidän. Onneksi niitä on sen verran että selviää ja työniloa riittää.

  9. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Kiitos Mia kiinnostavista näkökulmista. Kerrot hyvin siitä kokemuksesta, että kaiken yltäkylläisyydessä tulee helposti tunne monimutkaisuudesta. Kaikkea on niin paljon, että on todella vaikea tehdä oikeita ja itselle sopivia valintoja. Tässä on tärkeä syy siihen, miksi tavaran vähentämishaasteet ja minimalismi ovat nostaneet päätään. Jaksan aina ihmetellä ruokakaupassa, kuka oikeasti kaipaa tai tarvitsee niitä 17 sorttia erilaisia vehnäjauhopakkauksia joita meille tyrkytetään, ja kun valinnan varaa on näin paljon jo aivan perustarvikkeissa, homma karkaa täysin käsistä kun yrittää tehdä järkeviä päätöksiä vaikkapa uuden kodin sisustuksessa. Kuluu aikaa, hermoja ja rahaa, ja siksi monet haluavat nykyisin valita vähemmän ja yksinkertaisempaa.

    Onnea Mia sinulle kohtuullistamisen polulla, huomaat että se on todella palkitsevaa!

    • Mia sanoo:

      Kiitos Ritva, Leppoisa seminaarissa nähdään, odotan innolla!

      Oli muuten mahtavaa päästä muuton yhteydessä eroon kellarissa lojuneista romuista – Lähetystori haki ja avot! Ihan hyvää tavaraa mutta antaa jonkun muun käyttää kun ei itsellään ole 20 vuoteen ollut edes mielessä. Tiettyjä esineitä säästän, vanhoja kirjeitä, valokuvia ja postikortteja, niistä on paljon iloa. Muutoin olen raivannut tilaa uudessa kodissa hankkiutumalla eroon kaikesta ylimääräisestä krääsästä ja yritän olla täyttämättä joka nurkkaa turhalla tavaralla. Hitaasti etenee sisustaminen mutta eihän se haittaa, mihin tässä nyt muka on kiire? Huojentunut fiilis!

      Seminaarissa jatketaan…

      Kohtuullistamisesta on ollut hyvin monen ystävän ja tutun kanssa puhetta viime viikkoina, ja itse asiassa jo aiemminkin. Kaikki ovat olleet yhtä turhautuneita tähän hulluun touhuun kuin minä. Vietin viikonlopun saaristossa ja ihmettelin, miksi asun Helsingissä – stressitaso nousee kun kävelee ovesta ulos ja kohtaa kaiken täysin turhan hälinän.

      Jatketaan sitten seminaarissa. Olen vinkannut siitä aika monelle!

      • Ritva Rajander-Juusti sanoo:

        Eikö olekin ihanan vapauttavaa kun saa turhat tavarat pois nurkista? Meillä on nyt menossa keittiöremontti, ja sen alta ja aikana on hyvä käydä kaikki keittiön tavarat läpi ja karsia jälleen tarpeetonta pois.

        Saariston rauha kuulostaa upealta, ja siellä luontokin on aina läsnä, se tekee hyvää sielulle.

        Nähdään seminaarissa!

  10. Hyvä juttu Ritva. Olipa outo juttu Straniukselta, varsinkin kun kirjoittaja on sillä alalla kuin on. Jos joku rikas yritysjohtaja olisi kirjoittanut sen, ymmärtäisin paremmin. Laitoinkin kommentin Leolle. Hyvä, että asiasta keskustellaan, ja siitä, mitä se downshifting sitten tarkoittaa, kenellekin.

  11. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Hei Pellonpientareella, kiitos! Samaa mieltä, että pääasia, että asiasta keskustellaan, niin saadaan vähän selvyyttä tämän termin merkityksiin, niin monenlaista tulkintaa on ollut nähtävissä. Mari Kookin kirjoitti tästä eilen:
    http://www.marikoistinen.fi/2010/11/05/tyot-tekijat-ja-downshiftaus/

  12. Adalwolf sanoo:

    Olen itsekin törmännyt kummallisiin ennakkoluuloihin mitä tulee tähän kohtuullistamiseen tai minimalistiseen tapaan elää kuten itse miellän asian. Käytännössä sama asia, eri nimike. Parisen vuotta olen ollut kiinnostunut aiheesta ja pikku hiljaa lipunut polulle. Radikaalin muutoksen aloitin tänä vuonna, enkä päivääkään antaisi pois. Olen hankkiutunu ja hankkiutumassa eroon turhasta rojusta suurelta osin myymällä tavaraa. Osan olen lahjoittanut eteenpäin. En osta tilalle yhtään turhaa kamaa, ellen ole mielessäni käynyt läpi prosessia ”onko tämä todella tarpeen?”.

    Kohtuullistaminen ei millään tavoin rajoita elämääni. Päinvastoin se tuo lisää siihen. Ainakin minulle. On enemmän aikaa panostaa elämiseen. Kai sen näin voisi tiivistää.

    Noihin lueteltuihin kolmeen kohtaan:
    1) Minä en miellä asiaa millään lailla samaksi kuin laiskottelu. Päinvastoin on enemmän aikaa kehittää juuri itselle tärkeitä asioita eikä ressaantua täysin turhista.

    2) Totta kai voin tehdä juuri sitä mitä itse haluan ja koska haluan. Tämä ei tarkoita sitä, että se tapahtuu muiden kustannuksella eikä se ole muilta pois.

    3) Minulle tämä ei ole viimeinen vaihtoehto. Minulle tämä on käytännössä ainut vaihtoehto. En halua enää elää turhan rojun ja jatkuvan velan keskellä. NAUTIN siitä kun paikat ovat siistinä (omalla kohallani jopa askeettisen, myönnän) ja voin vapautuneesti tehdä haluamiani asioita. En halua maksaa turhista asioista. Käytän vapautuneen osuuden juuri siihen minkä koen tärkeäksi tai sitten säästän tulevaa varten.

    Elämä on valintoja täynnä. Jos kokee ettei kohtuullistaminen/minimointi ole sinun asiasi, niin ei siihen kukaan pakota. Minun valintani ei ole keltään pois. Sen sijaan se antaa minulle todella paljon. Omassa plokissani on omia askeliani aiheen tiimoilta esitettynä kohtalaisen pirstaleisena 🙂

  13. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Kiitos kommentista Adalwolf, itsekin olen sinun laillasi kokenut että tämä elämäntapa on antanut niin paljon enemmän kuin mistä olen luopunut. Ja vapaaehtoisestihan me tätä teemme, ja siksi voimme vaihdella lähestymistapoja ja luopumisen määrää. Hyvä pointti, ettei tämä ole todellakaan mistään pois, mutta hyötyjiä löytyy: perhe, maapallo, oma terveys, ihmissuhteet jne jne. Jään seuraamaan blogiasi, vaikutti kiinnostavalta. Hyvää viikonloppua!

  14. Kohtuullistaa voi niin monella tasolla. Kukin päättäköön itse omasta elämänsä tahdista kunhan tiedostaa seuraukset. En aio olla se isä joka vanhana päivittelee kun ei tunne lapsiaan. Komppaan Adalwolfia siinä että downshifting ei todellakaan tarkoita laiskottelua vaan fokusointia itselle elämässä tärkeämpiin asioihin.

  15. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Asiapuhetta!

  16. Jarmo sanoo:

    Hei!
    Aihe on mielenkiintoinen ja kommentteja oli mukava seurata. Moni D-shiftaaja on löytänyt itselleen mukavan elämänrytmin ja ei ole lainkaan kärsinyt aineellisten etujen pienenemisestä – vastapalkkanahan on maapalloa säästävä elintapa tuonut hyvän mielen ja oikeutuksenkin uudelle elämäntyylille.

    Yksi asia on jäänyt kuitenkin huomaamatta, joka on yhteiskunnallinen näkökulma. Jos kaikki eläisivät daunaillen, meidän yhteiskunnassamme ei olisi enää varaa koulutukseen, terveydenhuoltoon, räjähdysmäisesti kasvavaan vanhustenhuoltoon, pelastustoimeen, tiestöön ja muuhun infrastruktuuriin – sellaisena kuin olemme siihen tottuneet. Koska sillä lisäarvolla, jonka työnteko tuottaa, nuo palvelut luodaan.

    Jos downsiftaaja työskentelee vain omat minimaaliset tarpeet täyttävän (itselleen sopivan) minimitulon, hän ei tuota lisäarvoa, jolla hänenkin terveydenhoito, vanhuudenturva yms maksetaan – jotka ovat todella kalliita. Syöpähoitoa, lonkkaproteeseja, ihmisarvoista vanhainhoitoa, junakyytejä, korkeatasoista koulutusta lapsilleen jne toivoo myös daunaajakin – ja saa sen jonkun muun työn tuloksena. Ekovapaamatkustajako siis?

  17. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Hei Jarmo, kiitos kommentistasi joka on odottanut vastaamistaan luvattoman kauan.

    Esittämäsi näkökulma on oikeutettu, mutta asiaa voi ajatella niinkin, että moni ”daunaajaa” myös tarvitsee vähemmän esimerkiksi terveyspalveluja, kun hitaampi elämäntyyli tuottaa hyvinvointia. Energiaa saattaa löytyä myös esimerkiksi vapaaehtoistöiden kautta hyvinvoinnin tuottamiseen muillekin, myös perhepiirin ulkopuolella.

    Mietin myös, missä menee syyllistämisen raja, syyllistettäisiinkö vaikka uupumisen takia loppuelämäksi alentuneesta veronmaksukyvystä samalla tavalla kuin siitä, että haluaa maksaa vähemmän veroja, mutta silti niin pitkälle kuin työkykyä riittää? Tietenkin myös se vaikuttaa, että downshiftaajien mielestä kyseessä on monesti myös isompi, maapallon kestokyvyn mittainen tavoite, jota tavoitellaan.

    Mutta eiväthän nämä yksiselitteisiä tai helppoja asioita ole arvottaa, myönnetään. Itse koetan kuitenkin ajatella niin, että ihmisen arvon mitta on jotain muuta kuin eurot tai veroäyrit.

    • Jarmo sanoo:

      Hei Raija!

      Kiitokset vastauksestasi!

      Esitit hyviä näkökulmia asiaan. Itse kannatan downshiftausta kaikkien stressaantuneiden ja elämänsä suu vaahdossa läpi ravaavien kohdalla. Myös tämän ”downshift-ideologian” kannattajien keskimääräistä yhteisöllisempi ajattelutapa tuo arvokasta hyvää yhteiskuntaan. Ja ekoajattelu on meille kaikille pakollista – muuten menetämme maapallomme sellaisena kuin sen haluaisimme pitää.

      Ihmisen arvoon en edes haluaisi sanoa mitään, sillä ajatus siitä, että arvo olisi palkkanauhan lukemia tai veroäyrejä on absurdi.

      Kohtuullisen ja osin valikoidun downshiftauksen (nuo stressaantuneet ja uupuvat) lämpimänä kannattajana halusin vain kiinnittää huomiota siihen, että jos downshiftaus sallittaisiin kaikille, niin oikeasti olisi downshiftattava yhteiskunnan palveluja raskaasti. Tämän tosiasian huomiotta jättäminen minusta on se asiaan vihkiytyneiden ajattelun epä-älyllisyys, joka näkyy liiaksi kaikessa alan keskustelussa. Keskustelijoiden näkökulma on yksilö- ja ystäväpiirikeskeinen, ihan kuin yhteiskunnan palvelut ympärillä olisi itsestäänselvyys. Ilman keskustelua ja tajua tästä kokonaisuudesta kyse on vain ideologisesta fiilistelystä, joka sekin on nyky-yhteiskunnassa vielä mahdollista.

      Annan kaiken kunnioitukseni todella downshiftaajalle, joka elää terveellisesti ja vaatimattomasti luontoa säästäen tuoden kaivattua yhteisöllisyyttä ympäristöönsä. Jopa yhteiskunnan tuella, jos ymmärtää tehdä oman osuutensa yhteiskunnassa vaikkapa ryhtymällä naapurivanhusten omaishoitajaksi (vaikkei omainen olisikaan). Jotain sellaista, joka oikeasti tuottaa. Mahdollistaa sen, että yhteiskunnan rahaa ei tarvitse ko kohteisiin laittaa.

      Downshiftauksen kannattajien uskottavuus olisi moninkertainen, jos asiaa katsottaisiin rationaalisesti tosiasiat tunnustaen. Olen murheellinen siitä, että asiasta käyty keskustelu on yleisilmeeltään ”pro downshift”-ihmisten osalta ehkä liiaksi samanmielisen ”sisäpiirin” uskon vahvistamista.

      Selvyyden vuoksi: kaipaisin keskusteluun tosiasioihin pureutuvaa kokonaisuuden huomioimista, tunnelmoinnin ja vaalilupausten kaltaisten heittojen sijaan.

      Mutta kuten sanoit, ei nämä helppoja asioita ole.

  18. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Jarmo, peräänkuulutat tosiasioihin pureutuvaa ja kokonaisuuden huomioivaa keskustelua kohtuullistamisen hyödyistä ja haitoista yhteiskunnalle. Sellaista tarvittaisiin minunkin mielestäni lisää. Harmillista vain on, että näkökulmat usein jumiutuvat juupas-eipäs-tyyppisiksi: downshiftaajat leimataan joko elitistisiksi ja itsekkäiksi tai sitten yhteiskunnan vapaamatkustajiksi. Vastaavasti kohtuullistajat näkevät vain sen aurinkoisen puolen tästä asiasta ja tätä on tuotu esille monissa yksilön kokemuksiin perustuvassa kirjassa, joita paljon on tästä aiheesta meilläkin julkaistu.

    Miten saisimme tähän keskusteluun enemmän myös sekä-että -näkökulmaa, niin että kohtuullistamiselle löytyisi oma paikkansa ihmisten elämänkaaressa luontevana osana? Ei tämä tarkoita ollenkaan välttämättä sellaista yhteiskunnan ulkoreunalle asettuvaa valintaa, jollaisena tämä halutaan nähdä. Moni kohtuullistaja hakee vain vaikkapa hengähdystaukoa kiireeseen, pehmeämpää laskua eläkkeelle tms. keinoilla, joihin meidän hyvinvointiyhteiskuntamme on yhteisillä päätöksillä halunnut antaa mahdollisuuden, kuten vuorotteluvapaat, osa-aikaeläkkeet tms.

    Luulen, että keskustelu on vaikeaa siksi, että meillä jylläävät edelleen hyvin suorituskeskeiset arvot yhteiskunnassamme, ja ratkaisuna ongelmiin on silloin helppo nähdä vain enemmän – lisää – nopeammin – tehokkaammin. Siksi kai keskustelukin on niin vaikeaa, kun lähtökohdat osapuolilla ovat niin erilaiset.

    Mitä taas tulee kulutuksen kohtuullistamiseen, onneksi olemme jo havahtuneet huomaamaan, että tämä maailma on hukkumaisillaan turhaan roinaan ja alkaneet tehdä asialle jotakin. Tähän olisi pitänyt tarttua jo aikaa sitten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s