Työninhosta työn iloon

Viimeksi kuluneet  viikot ovat olleet poikkeuksellisen kiireisiä, kuten ehkä olette päivitysten satunnaisuudesta päätelleet. Olen istunut palavereissa, tehnyt töitä, tarjouksia ja valmisteluja, olen työskennellyt joskus jopa iltaisin ja viikonloppuisin, joka ei ole ollenkaan tavallista. Olen kuitenkin, nyt tämän työputken pään jo häämöttäessä, edelleen iloisella ja energisellä mielellä. Mietin, mikä tässä on erilaista niihin aikaisempiin työputkiin, joista putkahdin pois rättiväsyneenä, täysin turrana ja aivotoiminnaltani zombia muistuttaen.

Nykyisin tekemisessä on läsnä rentous, työn ilo ja tarkoituksen tunne.

Taloussanomissa oli  juttu työninhosta, jota Katisar kommentoi tuoreeltaan. Siirtolan emännän Katin kanssa on pakko olla samaa mieltä siitä, että eivät leppoistajat työtä inhoa, he eivät vain enää halua tehdä sitä ilman, että saavat siitä palkkiona sisäistä palkitsevuutta, merkityksen tunnetta ja onnistumisen iloa.Väitän, että juuri nämä asiat loistavat poissa olollaan siellä, missä työpaikoilla voidaan huonoimmin. Merkityksen tunteen lähteeksi ei enää riitä osakkeenomistajien taskujen täyttäminen eikä sisäiseksi palkkioksi sen uuden merkkikäsilaukun tuoma hetkellinen onnen häivähdys, jota välittömästi seuraa ekologinen ja joskus monetaarinenkin morkkis.

Ja taas palataan myös oikeaan rytmiin, työn ja levon vuorottelun mahdollisuuteen, niihin palauttaviin suvantopaikkoihin projektityön rytmissä. Niitä on ollut helpompi järjestää itselleen yrittäjänä kuin palkkatyössä.

Itsekin juuri leppoistamiskokemuksista kirjan julkaissut Marikka kirjoitti viikolla, että hän ainakin mieluummin silti leppoistaa palkkatyössä kuin yrittäjänä. Pian kolmen vuoden yrittäjäkokemuksella en tunnista Marikkan kokemia asioita ongelmaksi itselleni, sillä en koe olevani ”aina töissä”. Minulle yrittäminen ei ole  myöskään ”monisuorittamispainajaista”, sillä nautin siitä että saan tehdä erilaisia asioita ja olen löytänyt hyvät yhteistyökumppanit niihin asioihin, joita en osaa. Alaani koetelleen hiljaisemman kauden jälkeen myös tällainen kiireempi jakso on tervetullut, mieluumminkin siis ”happy problem”. Ja iloitsen siitäkin, että aina välillä voi viettää aikaa aivan vapaalla, kuten tänä viikonloppuna, ihan ilman mitään erityistä agendaa.

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Työninhosta työn iloon

  1. Paluuviite: Laadukas elämä on oman luonnon toteuttamista | Mielentilojen treenikirja

  2. Puhutaanpa vielä hetki yrittämisestä Suomessa. Kaikki konstit on käytetty, jotta pienyrittäjä ei Suomessa pärjäisi ja selväksi on tehty ainakin se, että toimeentulon ansaitset ”keskivertoyrittäjänä” ainoastaan 15h työpäivillä, 7 päivää viikossa. Moni onkin Suomessa huomannut että paljon helpommalla pääsee kun jää kotiin ja ottaa toimettomana istumisesta saadun ”kansalaispalkan” käteen kuukausittain. Lisää voi sitten käydä tarvittaessa hakemassa sosiaalitoimistosta, jos pääsee loppumaan kesken.

  3. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Hyvö kommentti! Siksi pidänkin tervetulleena esimerkiksi verotuksen suuntaamista työnteon verottamisen sijasta kulutuksen verottamiseen, ja uskon, että sitä kautta löytyisi kannustusta sekä yrittämiseen että työntekoon yleisemminkin. Yrittäjillä on tietysti keskimääräistä vaikeampaa jäädä toimettomana istuskelemaan yhteiskunnan tuella, sillä esimerkiksi työttömyyskorvausta saa vasta 2 v yrittämisen jälkeen ja se vaatii totaalisen yritystoiminnan lopettamisen. Uskon kyllä, että keskivertoyrittäjiin on jotenkin sisäänrakennettu myös sellainen omillaan pärjäämisen eetos, joka joiltain osin on Suomessa jo kadonnut.

  4. alusasut sanoo:

    Itse kannatan myös kulutuksen verotusta. Tällä keinolla yksilö pystyisi itse omalla toimellaan vaikuttamaan veroasteeseensa. Myös yrittäminen ja työnteko nähtäisiin varmasti kannattavampana, jos veroprosentti ei nousisi yhtä progressiivisesti. Yrittäjän työttömyyskorvauksessa onkin nimenomaan ongelmana juuri totaalikieltäytyminen yrittämisestä. Yrittäjillä kun on yrittäminen veressä ja jos yksi liiketoiminta ei kantanut hedelmää, niin uusi on yleensä jo suunnitteilla.

  5. Ritva Rajander-Juusti sanoo:

    Sitten vain täytyy toivoa päättäjiltä viisaita päätöksiä tässä asiassa. Voi olla jopa aistivinaan pieniä positiivisia viestejä siitä, että oikeaan suuntaan oltaisiin menossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s