Teorian tarve

Pazi-i-j kirjoitteli Jäniksenselkäisen kirjallisuuden seurassa tänään romaanin kirjoittamisen oppimisesta: ”Teoriaa pitää päästä löytyä. Pitää hahmottaa romaanin rakenne, lukujen ja kohtausten yhteyden temaattisiin tasoihin ja toisaalta siihen juoneen, jota kaikki on rakentamassa ja joka puolestaan rakentaa kaikkea muuta – henkilökuvausta ja tematiikkaa.”

Kun oma kirjoittaminen on siinä vaiheessa, että on isoja kokonaisuuksia on muhimassa, tulee todella todeksi tuo Pasin lause ”teoriaa pitää (-isi) päästä löytyä”. Ja onhan siellä niitä hippusia erilaisista kirjoittajakoulutuksista, mutta kun teoriat pitäisi myös saada käytännöksi ja muuttumaan ilmaisuvoimaiseksi, omaääniseksi tarinaksi.

Oiva apukeino on Elizabeth Georgen romaaninkirjoittamisopas Write Away, (ei suomennettu, 2004) jota olen viime päivinä lukenut aina öisiin tunteihin saakka. Erityisesti pidin opeista, joita tämä amerikkalainen dekkarikirjailija (tunnustan, en ole lukenut niitä) antoi romaanin aloituksesta ja henkilöhahmojen luomisesta. Kirjassa oli runsaasti esimerkkejä ja kokemuksia tekijän omista kirjoista.

Elizabeth George kuuluu siihen kirjoittajajoukkoon, joka tekee todella perusteellisen taustatyön ennen kirjoittamisen aloitusta. Yksi hyvä vihje, jonka heti otin käyttöön, on kirjoittaa keskeisistä henkilöistä pitkä kuvaus, jossa luodaan henkilön historia ja nykyisyys, olemus ja luonteenomaiset käyttäytymistavat.
Minulla on ollut päässäni yksi henkilö, josta tiedän haluavani kirjoittaa, ja tein hänestä eilen tuollaisen hahmokuvauksen. Alkuun päästyäni tekstiä tulikin helposti kolme sivua, eli olin kehitellyt tuota henkilöä tietoisesti ja alitajunnassa melko pitkälle. Nyt tuo kaikki on paperilla ja odottaa kiehtovana nippuna aikaa, jolloin voin omistautua hänen tarinalleen.

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Teorian tarve

  1. Kalle sanoo:

    Write Away on mielestäni erinomainen teos. Paitsi sen jutustelevasta ja pakottomasta sävystä, pidän erityisesti Georgen kuvailemasta luonnostelutekniikasta (running outline). Ideahan on aivan sama kuin hahmojen kehittelyssä: kirjoita vapaamuotoista selostusta paperille siinä järjestyksessä kuin tuntuu hyvältä, treenikirjoittamisen tapaan. Tapaan tehdä sekä henkilöille että tapahtumille näin jossain vaiheessa kirjoitusprosessia.Mitä muuta olet saanut Georgen kirjasta irti?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s