Jonotuslistalla slow life centeriin

Esinetarinoissa Riitta kirjoittaa, että olisi perustanut lottovoitolla Slow Life Centerin.

Slow Life Center voisi hyvinkin edistää sosiaalista yrittämistä ja kansalaistoimintaa. Se ei ole työnteolle vastakkainen vaan se nimenomaan tarjoaa ajan ja paikan hitaalle kypsyttelylle. Siellä olisi hyvä piirustustilat eli seinäpintoja, joihin saa kiinni paperia tai joihin saa piirtää suoraan. Siellä olisi hyvää eettis-ekologista lähiruokaa. Siellä saisi intialaista päähierontaa.

Mukaan haluava voisi hakea paikkaa esimerkiksi kuukaudeksi. Osallistujiahan ei voi olla tilaan nähden liikaa, muuten tulisi angst. Keskukseen tultaisiin joka aamu, ja siellä lorvittaisiin luovasti koko päivä, paitsi jos joku idea saisi liikettä aikaan. Kelloja ei olisi näkyvissä. Puhelimet pidettäisiin kiinni tai hiljaisina. Keskityttäisiin saamaan assosiaatioita.

Harmi, ettei jättipotti kolahtanut Riitan kohdalle, sillä tuollaiselle olisi tarvetta. Hidastamiseen ja downshiftaamiseen liittyy usein väärinkäsitys, että sitä voi harrastaa vain muuttamalla ekoyhteisöön (katsokaa tää), kasvattamalla alpakoita tai viljelemällä porkkanoita.

Downshiftaaminen onnistuu kaupungissakin, ja pienin mahdollinen siihen tarvittava paikka löytyy omien korvien välistä. Riitan siteeraaman Roope Mokan kanssa olen samoilla linjoilla siitä, että downshiftaamisen myötä kirkastuvat ajatukset ja lisääntyvän energian voisi käyttää myös yhteiseksi hyväksi: ”Oravanpyörästä poishyppäävän pörssimeklarin ei siis pidä perustaa alpakkatiloja vaan tehdä työtä pienissä erissä esimerkiksi kansalaisjärjestöissä”.

Itse päädyin vuosi sitten yrittäjäksi juuri tuon vuoksi. Pidin ja pidän edelleen työni sisältöä mielenkiintoisena ja tärkeänä, ja siitä luopuminen olisi tehnyt minut onnettomaksi. Minun oli löydettävää vain uudenlainen tapa tehdä työtä, jotta sisällön lisäksi myös tekemisen ilo olisi läsnä arkipäivän keskellä.

Olen onnekas, sillä juuri niin siinä kävi. Saan edelleen tehdä kiinnostavia töitä mukaville asiakkaille. Lisäksi olen saanut aikaa muille tärkeille asioille, ja avautunut uudella tavalla myös yhteisen hyvän tekemisen mahdollisuudelle. On aikaa ideointiin, kypsyttelyyn ja toteuttamiseen, aikaa josta ennen on ollut krooninen vaje. Väitän, että pystyn nyt tekemään parempaa laatua ja innovatiivisempia asioita kuin ennen.

Downshiftaaminen voi olla myös sekä-että, ei pelkästään joko-tai. Heti kun Riitta voittaa lotosta, ilmoittaudun mukaan Slow Life Centeriin.

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s