Korkeakulttuuria Wappuviikonloppuna

Iso työprojekti on toistaiseksi saatu pois käsistä ja on aika hengähtää. Mutta ihan laakereille ei silti voi jäädä. Vaikka annoin muutama viikko sitten itselleni uusien juttujen projektointikiellon kesään asti, on silti vielä yhtä ja toista loppuunsaatettavaa jo aikaisemmin aloitetuissakin, joista useimmat liittyvät kirjoittamiseen. Niistä myöhemmissä postauksissa lisää, mutta sitä ennen: Serenitas teatteriarvostelijana eli Korkeakulttuuria Wappuviikonloppuna.

Kirjoittajaopintojen draamakurssin antia sain testata heti käytännössä viime lauantaina Kansallisen Tuntemattomassa. Mielenkiintoista oli havaita, että varsinaisen tekstin (dialogin)osuus jää hyvin pieneksi kokonaistoteutuksesta, ehkä 15 % tulee kirjoitetuista repliikeistä ja loput lavastuksesta, äänistä ja muista seikoista.

Tuntemattomassa oli hienosti yhdistetty videota, livekamerakuvaa näyttämöltä, musiikkia ja lavastuselementtejä. Kokonaisuus oli energinen, äänekäs ja ajatuksia herättävä.  Linnan alkutekstin pystyi hyvin tunnistamaan, mutta Kristian Smeds oli siihen luonut myös uusia kerroksia. Itse tulkitsin tämän klassisen jatkosodan kuvauksen tässä versiossa  myös  tarinaksi miesten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja kaverihengestä tiukoissa paikoissa, armeijan sisäisen vallankäytön kuvaamiseksi ja yleensä sodan rumien kasvojen esiin tuomiseksi kaikkialla maailmassa.

Loppukohtaus jossa ammuttiin valtaapitäviä veti kyllä sanattomaksi, ja jotenkin jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, joka ehkä oli tarkoituskin. Sehän on tulkittu Suomen kuolemaksi, sen Suomen jota sodalla ja hyvinvointivaltion luomisen tuskalla synnytettiin ja joka on nyt jäänyt individualismin jalkoihin. Smedsin tarkoitus lienee ollut yhdistää katsojat ja näyttelijät paljolla interaktiivisuudella synnyttämään uutta, uudenlaista kansakuntaa näille raunioille.

Näytelmä pitäisi oikeastaan nähdä toisen kerran, jotta sen monista tasoista ja intertekstuaalisista viitteistä saisi selvemmän kuvan. Tulipa mieleen että alkutekstiinkin voisi vilkaista, vaikka jotenkin aina olen hieman vastentahtoisesti Linnaan suhtautunut ja enimmäkseen koettanut vältellä (en edes tiedä miksi).

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s