Serendipity- onnekkaita blogisattumia

Tänään osuin sattumalta juuri sellaisten blogiaiheiden äärelle, joita itsekin olen viime päivinä kovasti pohdiskellut. Pitkällä paluulentomatkalla mietin taaskin, kuinka epämukavaa lentomatkustaminen oikeastaan onkaan. Paljon ihmisiä ahdettuna liian pieneen tilaan, ilmastointi joka saa tukan hulmuamaan ja siirtää kaikki pöpöt niin että takuuvarmasti tulee jokin tauti tuliaisina (näin kävi nytkin). Kadonneet matkalaukut, jotka tulevat kotiin vasta vuorokauden kuluttua omasta saapumisesta (ja näinkin). Huono ruoka, vielä huonommat leffat. Voisiko olla jotain miellyttävämpää matkustustapaa?

Joku muukin on miettinyt. Salla linkkasi Esinetarinoissaan Slow Travel-henkisiin blogeihin, joista löytyikin kiinnostavaa ajatuksen aihetta. Ja jos ette ole vielä lukenut Kyllikki Villan matkakirjoja niin niitä suosittelen; hänhän matkasi maailman meriä rahtilaivalla tehden samalla kääntäjän työtään. Kirjat ovat hieno kuvaus matkustamisesta, jossa tutustutaan koko ajan sekä maailmaan että omaan sisimpäänsä.

Lomalta palaaminen jätti mieleen kaipauksen sitä rentoa, pakotonta ja iloitsevaa lomaminää kohtaan, joka aika ajoin vilahteli matkalla näkyviin. Haluan siirtää tuon tunteen tänne pohjoiseen, iltojen pimeyteen ja märkään kylmyyteen, haluaisin etten hukkaisi tuota tunnelmaa. Parhaimmillaan tuollaiseen onnelliseen lomaoloon liittyy jonkinlainen henkinen kuoriutuminen, mielestä poistuu sinne kertynyttä kuonaa ja tulee tilaa nauttia hetkistä, kauneudesta, hiljaisuudesta. Löytyy tasapaino, sitä se on. Se ei ole paikasta kiinni, se on mielentila. Sielun hiljaisuus, selkeys, tyyneys.

HSE:n Luovat liiketoimintastrategiat – kurssiin liittyvässä blogissa luovatliiketoimintastrategiat/slowliving opiskelijat pohtivat hitauden ilmiötä, hahmottaen erityisesti tulavaisuuden hiljaisuuden tiloja ja aikoja. Blogissa Katja K. toteaa että hiljaisuus merkitsee eri ihmisille eri asioita eikä siitä ole yhtä totuutta. Minulle itselleni hiljaisuus löytyy erilaisena eri paikoista: mereltä, luonnosta, mummonmökiltä, retriitistä, lomalta

Kurssin vetäjä Mika Pantzar kysyy myös, voisiko slow living löytää kannatusta myös alueilla, joita perinteisesti on leimannut tehokkuuden tavoittelu?

Omalla kohdallani olen tätä pohtinut osana uuden yrityksen perustamista. Kun yritykseni on tarkoitus olla elämäntyyliyritys ilman sen suurempia kasvutavoitteita, keskeisenä tavoitteenaan vain mahdollistaa mielekkään työn ja mielekkään, toimivan arjen yhdistäminen ja kun yrittäjäkin on yksinkertaisuuden harrastaja, syntyi tarve miettiä millaista olisi hidas yrittäminen? Olisiko se jotenkin sellaista, jossa asioilla on aikansa, ja jos jokin asia ei nyt etene, voi jäädä odottamaan oikeaa aikaa ja tilaisuutta ja kokeilla sillä aikaa jotain muuta? Mika Pantzar puhuu rytmistä ja sen vaihtelusta, tarpeesta välillä suvantovaiheisiin ja välillä kiivaampaan tahtiin. Sitäkin yrittäminen toivottavasti on, mahdollisuuksia välillä ladata itseään ja välillä painaa täysillä, kun innostus tai deadline iskee? Uskon, että yksi syy nykyisen työelämän pahoinvointiin on tämän vaihtelun unohtaminen, hihnat on vedetty niin tiukalle että on vain noita kiivastahtisia vaiheita, joiden rytminkin sanelee joku muu, eikä jää aikaa hengähtää ja lataantua ennen uutta koitosta.

Varmasti hidas yrittäminen on voimakkaasti arvopohjaista, anteliaisuus, hyvyys ja uteliaisuus keskiössä. Anteliaisuus liiketoiminnassa – vai voisiko se tässä tarkoittaa kohtuullisuutta? Sopiva hinnoittelu, kohtuullinen toimitusaika, halu ja kyky löytyy win-win -tilanteita yhteistyössä ja asiakassuhteissa. Hyvyys voisi tarkoittaa rehellisyyttä, tahtoa tehdä asioita laadukkaasti, asiakkaiden ja kumppanien kunnioittamista, aitoa kohtaamista ja huomioimista. Uteliaisuus on varmasti yrittäjälle hyve, sillä sitä kautta löytyy uusia mahdollisuuksia. Sattuma suosii valmistautunutta mieltä, oli yhdellä entisellä pomollani tapana sanoa…

Omat kokemukseni elämän tahdin hidastamisesta tukevat voimakkaasti sitä, että slow livingissä ei ole kysymys siitä kuinka monta minuuttia johonkin tehtävään kuluu, vaan siitä miten keskittyy tekeillä olevaan asiaan. Silloin aika menettää merkityksensä ja on vaikea arvioida kuinka paljon aikaa on kulunut. Kokemus muodostuu kuitenkin keskittymisen vuoksi syvemmäksi, merkityksellisemmäksi ja havainnot tarkentuvat: löytyy värejä, ääniä, tuoksuja, sävyjä.

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s