Näppäimistö kutsuu

Eilen tapasin ensimmäistä kertaa kesän Oriveden kurssin jälkeen Kirjoittavia Naisia. Kaikki olivat jatkaneet luovaa työtään, kuka milläkin tavalla. Taiteilija kutsui meidät työhuoneelleen, ja saimme ihastella upeita töitä. Näiden joukossa suosikkini olivat ne, joissa lukematon määrä läikehtiviä harmaan sävyjä yhdistyi koskettavasti niukkoihin värikkäisiin yksityiskohtiin (kuvia löytyy Taiteilijan nettisivuilta).

Toisten kirjoittajien tekstejä lukiessa ja kuunnellessa tunteet vaihtelivat illan aikana laidasta laitaan. Yksi kosketti sydäntäni lapsen ajattelua herkästi havainnoimalla, toinen kauniin novellin formaattiin puetulla kuvauksella väkivallasta, kolmas detaljitarkalla ajankuvauksella ja heräävän rakkauden aavistuksenomaisilla säkeillä. Myös kiltin tytön ja pahantekijä-sisaren rooleja pohdittiin, samoin puhuimme sadistisista opettajista, jotka ovat meille kaikille kouluaikoina aiheuttaneet traumoja. Puhuttiin kirjoittamisesta, rakkaudesta, lapsista, naisena olemisesta, siis elämästä. Jatkoille en enää jaksanut, mutta siellä varmaan keskustelu jatkui ainakin yhtä mielenkiintoisena.

Tänään monen päivän vieraiden kestitsemisen ja ihmisrikkaiden tapaamisten jälkeen tapahtui ihme: järjestyi puoli päivä hiljaista, täysin omaa aikaa kirjoittamiselle. Silmien edessä näkymä pihan peittäviin keltaisiin lehtiin, käden ulottuvilla kuppi teetä, edessä näppäimistö…

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s