Puhtaat paperit?

Paperinkeräys Oy:llä on meneillään kampanja ”Puhtaat paperit”, jossa kansalaisia kannustetaan edistämään keräyspisteiden siisteyttä sekä tarkoituksenmukaista käyttöä ilmoittamalla epäsiisteistä ja huonosti toimivista keräyspisteistä ko. yritykselle.

Teimme työtä pyydettyä eli annoimme palautetta kotimme lähellä sijaitsevasta keräyspisteestä lähti eilen koskien keräyspaikalle tyhjennyksen jälkeen (maanantaina) jääneitä roskia. Ko. kierrätyspaikka on ollut usein roskainen, sillä pisteen keräyskapasiteetti on ollut alimitoitettu tuotavan materiaalin määrään nähden. Tähän saatiin muutamia kuukausia sitten parannusta, mutta nyt keräyspaikan kunto alkaa taas olla usein törkeän ja kestämättömän välimailla. Kuva on tältä aamulta.

Melkein keräyspaikan vieressä on ollut jo vuosia paikallisen pienten poikien jalkapalloseuran paperinkeräyspiste, jonka ympäristö on aina ollut esimerkillisen siisti. Samassa paikassa on myös YTV:n ongelmajätekontti, jonka yhteyteen keräytyy milloin minkäkinlaista ylimääräistä: vanhoja televisionraatoja, metallisia tuolinromuja yms. Näistä on ilmoitettu YTV:lle, jonka jälkeen kontin ulkopuolella olevat roskat on nopeasti käyty korjaamassa pois: tuntuu että heillä on jonkinlainen nollatoleranssi keräyspisteidensä siisteyden osalta ja ymmärrys siitä, että roskaaminen vetää puoleensa lisää roskaamista.

Mutta takaisin siihen asiakaspalautteeseen. Nyt kilahti vastaus Paperinkeräys Oy :ltä?

”Paperin- ja kartongin kerääjän tehtävänä on astiatyhjennyksen yhteydessä hoitaa kuormaan mukaan ympärillä olevat pahvit tai paperit riippuen siitä, kumpaa astiaa on tyhjentämässä. Jos ihmiset tuovat muuta jätettä astioiden viereen, mikä on liian usein tavallista ja hyvin valitettavaa, sen siivoaminen ei kuulu kuskin tehtäviin”.

Herää siis kysymyksiä: Kuinka hyvin Paperinkeräys kestää roskaista yleisilmettä omilla astia-alueillaan? Paperinkeräys ilmoittaa arvoikseen mm. vastuun ottamisen työyhteisöstä ja ympäristöstä sekä asiakkaan luottamuksen: kuinka hyvin nämä arvot toteutuvat käytännössä?

Ongelmahan johtuu alunperin siitä, että aina joukossamme on pieni määrä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, välitä tai halua ymmärtää keräyspaikkojen käyttöohjeita. Mitä näille sitten voidaan tehdä? Ja kenen etu on roskainen keräyspiste, joka kerää lisää roskaa? Kuinka kauan naapurusto haluaa katsella näitä sinänsä erittäin kannatettavia ja muutoin hyvin toimivia, mutta roskaisia keräyspaikkoja?

Yritys saa keräyspisteet kaupunginosien hyviltä paikoilta, ja tunnolliset kansalaiset tuovat runsain mitoin ilmaista raaka-ainetta keräysastioihin. Nyt hyödynsaaja kertoo, että paperi ja pahvi kyllä kelpaa, mutta astioiden ympäristön hoito kuuluu jollekin muulle kuin heille?

Kenelle sitten? Kunnalle? Kaupunginosayhdistykselle? Naapuruston asukkaille?

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s