Sattuipa kauan aikaa sitten silmiin amerikkalainen tutkimus, joissa todettiin että työpaikalla tekemisen puute on ikävämpää kuin pieni kiire (lähdettä en nyt tähän hätään saanut mieleeni). Syntyi pohdintaa siitä, mikä merkitys tässä maailman ajassa on kiireettömyydellä ja mikä on kiireettömyyden ja onnellisuuden suhde. Olisiko sittenkin niin että kiireettömyys tai ainakin hallittu tekemisen tahti saisi aikaan parempaa viihtyvyyttä niin työssä kuin yksityiselämässä ja sitä kautta ehkä ainakin ohikiitävän onnellisuuden tunteen, ehkä menestyksen hippusiakin?

Luovuustutkijat toteavat että luovuus, innovatiivisuus vaatii muiden edellytysten lisäksi toteutuakseen myös löysää aikaa, niitä ”hilijasuuven hetkiä”, joita voi nykyrytmin sykkeessä olla niin vaikeaa löytää. Useimmat projektityön puurtajat tunnistavat sen tyhjyyden tunteen ja haahuilun tarpeen, joka iskee tiukan deadline-puristuksen jälkeen. Jos tuolloin ei pysty lataamaan akkuja uudelleen, vaan on rynnättävä taas touhuamaan, alkaa jatkuva kiire purkaa kehon ja mielen energiavarastoja. Kun työrytmi sitten on sellainen, ettei varastojen lataamiseen löydy aikaa edes vapaa-ajalla, kierre onkin valmis.

Advertisements

Tietoja Ritva Rajander-Juusti

yrittäjä, tutkimusammattilainen, bloggaaja.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s